Suomessa tapaturmien määrät ovat eurooppalaista keskitasoa.

Eri toimialoilla tapaturmien määrissä tosin on suuriakin eroja. Tapaturmataajuus ( tapaturmaa per miljoonaa työtuntia kohti) saattaa olla toimistotyössä alle 1 ja rakennusalalla taas lähemmäs 100.

Huonosti hoidetut työturvallisuusasiat ja työtapaturmien sattuminen heikentävät myös yrityskuvaa.

Miten vähentää tapaturmia ja parantaa yrityskuvaa?

Turvallisuushavaintojen määrät ovat suorassa yhteydessä tapaturmien määrään.

Tilastojen perusteella kuuttasataa vaaratilannetta kohden tapahtuu yksi vakava tai jopa kuolemaan johtava työtapaturma.

Mitä vähemmän mahdollisista vaaroista tehdään havaintoilmoituksia, sitä enemmän turmia tapahtuu. Havaintojen hallinnointiin on olemassa järjestelmiä, jotka helpottavat ilmoitusten tekemistä. Näin ilmoitusten määrää saadaan kasvatettua, jolloin turmien määrä laskee. On huomattu, että jos havaintojen määrä vähentyy, niin jo parin viikon sisällä tapaturmien määrä ja myös kustannukset lähtevät nousuun.

Havaintojen tekemiseen tarkoitettu järjestelmä on yritykselle siis kannattava myös taloudellisessa mielessä; se maksaa itsensä takaisin jo parissa kuukaudessa.
Jo pelkällä järjestelmän käyttöönotolla voidaan laskea tapaturmataajuutta, mutta lähelle nollaa päästään vain suunnitelmallisella turvallisuusjohtamisella.

Turvallisuusjohtaminen on kokonaisvaltaista työturvallisuuden varmistamista sekä turmista aiheutuvien haittojen minimointia. Turvallisuusasioiden hoitamiseen kuuluu havainnoinnin lisäksi useita muita prosesseja, joita voidaan myös tehostaa turvallisuuden hallinnoimiseen tarkoitetun järjestelmän avulla. Yksi järjestelmä voi sisältää niin vaaratilanneilmoitukset, riskien arvioinnin kuin esimerkiksi työpaikkaselvitykset.

Yrityksen julkisuuskuvaa ja mainetta asiakkaiden keskuudessa voidaan pitää yllä, kun kerrotaan avoimesti organisaation toimintatavoista turvallisuuden suhteen.

Myös laki edellyttää, että yrityksissä tehdään jatkuvaa vaarojen arviointia. Kun yrityksen turvallisuuteen liittyvät prosessit ja turvallisuuskäyttäytyminen ovat kunnossa ja niistä voidaan raportoida, antaa se yrityksen sisällä kuin ulkopuolellakin selvän viestin: me toimimme vastuullisesti kaikilla liiketoimintamme alueilla. Asiakkaalle päin tämä heijastuukin mm. yrityksen tuotteiden laatuna ja toimitusvarmuutena.

Hyödynnä kertynyttä tietoa

Tänä päivänä työturvallisuuden kehittämisessä ja johtamisessa tulisi keskittyä vahvasti tiedolla johtamiseen ja tekoälyn hyödyntämiseen. Työturvallisuudenjärjestelmä on parhaimillaan ennakoiva ja proaktiivinen järjestelmä, jonka avulla pystytään hyödyntämään jo kertynyt tieto, havainnoimaan tyypillisimmät vaaratilanteet ja yhdistämään uudet tapahtumat vanhoihin.

Tutustu, miten BE Group hyödyntää tekoälyä työturvallisuudessa.

Katso webinaaritallenne: Tekoälyn hyödyntäminen käytännössä – case BE Group Oy

Tapaturmien määrä vaikuttaa yrityskuvaan

SSAB:n ympäristö- ja turvallisuusasioista vastaava johtaja, Harri Leppänen, kertoo, että asiakkaiden suunnalta tuleva paine yhtiön toiminnan turvallisuuteen kasvaa jatkuvasti. Yrityksen turvallisuuden taso kiinnostaa asiakkaita aidosti. Osa asiakkaista vaatii yritykseltä tiettyä turvallisuustasoa, jotta yhteistyötä voidaan tehdä. Turvallisuuskysymykset ovat siis pöydällä kun sopimuksista neuvotellaan.

Miljoonakauppa voi jäädä tekemättä, jos yhtiöllä ei ole tarvittavia menettelytapoja.” toteaa Harri Leppänen, Head of EHS, SSAB Finland

Harri Leppänen uskoo työtapaturmien määrän kertovan yrityksestä kokonaisvaltaisesti:

“Jos tapaturmia sattuu paljon, on yhtiössä muutakin pielessä”.

Leppäsen mukaan tapaturmien runsas määrä saattaakin kieliä mm. siitä, että toiminta on epäselvästi organisoitu eli yritystä johdetaan huonosti.

Suurilla yrityksillä työturvallisuuden parantamisella on selkeä vaikutus liikevoittoon. Tapaturmista aiheutuu yrityksille aineellisia menetyksiä, mutta ennen kaikkea ne tuottavat vahinkoa työntekijöille ja vaikuttavat myös heidän läheisiinsä ja koskettaa koko työyhteisöä.

SSAB:llä ymmärretään, että turvallisuus on jokaisen perusoikeus. Asennetta, joka sallisi satunnaiset tapaturmat, ei Leppäsen mukaan enää ole olemassakaan. Lähtökohtana on, että organisaation pitää pystyä takaamaan turvallinen työympäristö niin työntekijöille, urakoitsijoille kuin tehtaiden satunnaisille vierailijoillekin. Yhtiössä pyritään määrätietoisesti kohti riskien poistamista ja nollatoleranssia turvallisuusjohtamisen avulla. Henkilöstöä herätellään muutenkin siihen, että jokainen tahollaan on vastuussa turvallisuudesta.

Laske omat organisaatiosi poissaolokustannukset Varman poissaolokustannuslaskurilla.

Lue lisää työkyvyn johtamisen palveluistamme.

Kirjoittaja

Seppo Salo

Liiketoiminnan kehitysjohtaja

Keskustele aiheesta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *