Useimmissa organisaatioissa sovelluskenttä muistuttaa vanhaa tehdasrakennusta: sokkeloita, joissa kukaan ei ole käynyt vuosiin. Jokainen tiimi on rakentanut oman osastonsa, lisännyt vähän koodia sinne, ottanut uuden palvelun tänne ja kokonaisuus on jäänyt elämään omaa elämäänsä. Sovelluskartoitus ja siihen liittyvä sovellusten kartoituspalvelu toimivat kuin taskulamppu tähän ympäristöön: ne paljastavat, mitä järjestelmien sisällä todella tapahtuu ja miksi kokonaisuutta on niin vaikea hallita.
Sovelluskartoitus ei ole pelkkä auditointi, vaan kokonaisvaltainen läpivalaisu, jossa sovellusympäristö puretaan auki vaihe vaiheelta ja faktoihin nojaten. Kartoituksen tavoitteena on tunnistaa, mitä sovelluksia oikeasti käytetään, kuka niitä tarvitsee, mitä ne maksavat ja mitä niillä saavutetaan.
Tulokset ovat usein yllättäviä. Kun päällekkäiset järjestelmät, vanhat lisenssit ja tehottomat alustat tunnistetaan, syntyy paitsi kustannussäästöjä myös selkeyttä ja hallittavuutta. Sovelluskartoitus voi tuoda kymmenien tai jopa satojen tuhansien eurojen vuosittaiset säästöt, mutta vielä tärkeämpää on, että johto saa vihdoin yhtenäisen, dataan perustuvan näkemyksen IT:n todellisesta arvosta ja kehitystarpeista.
Moni ajattelee, että “meidän IT osaa kyllä tämän itse.” Totta, mutta ulkopuolinen näkökulma tuo jotain, mitä oma organisaatio ei voi: vertailudataa, vakiintuneita työkaluja ja objektiivisen analyysin. Me emme katso vain tekniikkaa, vaan liiketoiminnan kokonaisuutta. Sovelluskartoitus paljastaa, missä sovellukset tukevat kasvua ja missä ne ovat sen esteenä.
Samaa näkökulmaa tukee Gartnerin Application Portfolio Analysis (APA) -malli, joka jakaa sovellukset kolmeen kategoriaan niiden liiketoimintavaikutusten perusteella:
-
Utility – perussovellukset, jotka ovat välttämättömiä mutta eivät kasvata suorituskykyä (esim. palkanlaskenta)
-
Enhancement – sovellukset, jotka parantavat suorituskykyä hyödyntämällä vakiintunutta teknologiaa (esim. dokumentoinnin automatisointi)
-
Frontier – sovellukset, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia ja sisältävät enemmän riskejä (esim. päätöksenteon tukijärjestelmät)
Optimaalinen sovellussalkku rakentuu tasapainosta näiden kolmen kategorian välillä, jolloin yritys saa parhaan mahdollisen arvon IT:n soveltamisesta.
Jos haluat syventää aihetta, Forresterin tutkimus “Identify and leverage your application portfolio” kuvaa, miten sovellusportfolion ymmärtäminen voi tuoda liiketoiminnalle strategista arvoa.
Kyse ei ole kuukausien mittaisesta mammuttiprojektista, vaan tulokset saadaan yleensä muutamassa viikossa.
Kun sovelluskartoitus on tehty, tiedät täsmälleen, mitkä sovellukset kannattaa kehittää, mitkä ajaa alas ja mihin investoida. Se on hetki, jolloin IT lakkaa olemasta kuluerä ja alkaa olla strateginen voimavara.
Soforin sovellusten modernisointi- ja elinkaaripalvelut tarjoavat konkreettisen tavan ottaa teknologia hallintaan ja kääntää se kilpailueduksi.
Onko sinulla varaa olla tietämättä, mitä sovelluksesi todella tekevät ja mitä ne maksavat?
—
Tutustu muihin kirjoittamiini blogeihin.
Vastaa