Tekoälyllä kohti turvallisempaa työpaikkaa

27.02.2018

Kuusi vuotta sitten työmatkallani olivat ne kuuluisat katastrofin aiheet ilmassa kun uutuuttaan kiiltelevässä maastopyörässäni olikin yllättävän tehokkaat jarrut ja tein tyylipuhtaan kuperkeikan ohjaustangon yli. Ylpeys koki pahimman kolauksen, mutta pari päivää meni myös ontuen, kun pyörä lensi rytäkässä päälleni aiheuttaen ruhjeita.

Toimistotyöntekijälle suurimmat vaaranpaikat töissä ovatkin työmatkalla tai työpaikan virkistyspäivien tikanheittokilpailussa.

On kuitenkin helppo ymmärtää, miten paljon työturvallisuus merkitsee työntekijälle, jonka työympäristö on jo sinällään monimuotoinen: tehdas, laboratorio, rakennustyömaa tai ulkopihat ovat eri luokkaa kuin toimistohuoneeni. Usein näissä ympäristöissä on paljon havainnoitavia asioita ja kun tarpeeksi moni asia menee pieleen, voi seurauksena olla loukkaantuminen tai jopa kuolema.

Inhimillinen kärsimys näissä tapauksissa on suurta ja myös yrityksen vastuu työntekijöistään korostuu; laiminlyönnit työturvallisuudessa voivat johtaa jopa rikostuomioihin. Inhimillistä kärsimystä ei voi mitata rahassa, mutta liiketoiminnassa on muistettava myös työtapaturman kokonaiskustannukset, jotka voivat olla jopa satojatuhansia euroja. Nämä tekijät yhdessä auttavatkin meidät jokaisen ymmärtämään työturvallisuuden merkitystä yrityksissä.

Tapaturmien määrät ovat suorassa yhteydessä turvallisuushavaintojen määrään

Monet yritykset ovat ottaneet käyttöön erilaisia työturvallisuusjärjestelmiä, joihin kirjataan työtapaturmien kuvaukset, mutta myös havaintoja turvallisuuspuutteista, kuten ”Ruokalan pohjoisen puolen oven yläpuolella roikkuu jääpuikkoja”.

Turvallisuushavaintojen raportoimisen on havaittu itsessään parantavan työturvallisuutta: kun asia on mielessä, toimii alitajuisesti turvallisemmalla tavalla ja epäkohdat korjataan toivottavasti aiemmin kuin jotain tapahtuu.

Suurilla työpaikoilla näitä turvallisuushavaintoja voi tulla kuitenkin kymmeniätuhansia vuodessa ja tätä massaa ei yksi ihminen voi koskaan hallita. Lisäksi reagointi havaintoihin vaatii aina ihmisen käsittelemään kirjoitetun tekstin ennen korjaavaa toimenpidettä. Näinpä nopea reagointi voi olla vähemmän nopeaa ja kokonaiskuva esimerkiksi eri toimipisteiden yhteisistä ongelmista voi jäädä heikoksi.

Ota teknologia avuksi tiivistämään ihmisen tuottama tekstitulva

Jotta työpaikkojen turvallisuus ei olisi vain ihmisten varassa, voidaan työturvallisuusdataa hyödyntää.

Me Soforilla olemme tutkineet yhdessä SSAB:n ja Outokummun kanssa tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksia työturvallisuuteen Business Finlandin (ent. Tekes) tekoälyhankkeessa.

Hankkeessamme hyödynsimme erityisesti kymmeniä tuhansia ihmisen kirjoittamia turvallisuushavaintoja ja tapaturmakuvauksia riippuvista jääpuikoista rikkoutuneisiin koneisiin. Analysoimme pääasiassa suomen kielistä tekstiä, mikä jo tekee analyysista haastavaa eri taivutusmuotojen vuoksi, mutta olemme myös yhdistäneet usean eri kielen tekstejä.

Lataa esite projektista: Sofor_case_esite_tekoäly

Kehittyneet menetelmät vievät turvallisuuden seuraavalla tasolle

Eri menetelmiä käyttäen olemme esimerkiksi onnistuneet ryhmittelemään työtapaturmat kuvausten perusteella tietyntyyppisiin työtapaturmaryhmiin. Lisäksi vuosien turvallisuushavainnoista on löydetty, mihin asioihin voisi vielä kiinnittää enemmän huomiota ja mitkä ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat jo onnistuneet. On helppo esimerkiksi huomata, että suojavarusteiden käyttö on parantunut vuosien varrella huomattavasti.

Olemme havainneet, että kehittyneillä menetelmillä ei olla enää vain tiettyjen avainsanojen esiintymisestä riippuvien hälytysten varassa, vaan pystytään automaattisesti ryhmittelemään tapahtumat, joissa on ”tiputtu rappusissa” ja ”pudottu portaissa” – vaikka näissä ei samoja sanoja käytettäisikään.

Mitä jos teknologia jatkossa varoittaisi automaattisesti turvallisuusriskistä?

Laskennallisesti voidaan löytää nopeasti äkilliset muutokset ja niin kiinteistövastaavan kuin työntekijänkin puhelimeen voidaan lähettää automaattinen varoitus ruokalan jääpuikoista ennen kuin kukaan henkilö on vaarailmoitusta edes lukenut. Näin kiinteistövastaava tietää ryhtyä toimenpiteisiin välittömästi ja työntekijät osaavat varoa jääpuikkoja ja kulkea toista reittiä.

Organisaatiossa voidaan keskittää työvoima käsittelemään monimutkaisia ilmoituksia ja työturvallisuuden fyysistä kehittämistä, kun kone hoitaa suuren tekstimassan analysoinnin ja löytää uudet ongalmat automaattisesti.

Kirsti Laurila
Head of Analytics
+358 50 384 3370
Mitä jos pystyisit havainnoimaan mahdolliset ongelmat ja reagoimaan niihin entistä nopeammin - jo ennen kuin tapaturmia tapahtuu? Soforin tapa yhdistää ja analysoida tietoa on työkalu turvallisempaan työympäristöön. Kiinnostuitko? Ota minuun yhteyttä, kerron lisää.

KIRSTI LAURILA, Head of Analytics | puh. +358 50 384 3370 | kirsti.laurila@sofor.fi