Näin säästät varhaisella puuttumisella

03.09.2015

blogi_nain_saastat_varhaisella_puuttumisella_webVarhainen puuttuminen tai VATU, eli varhainen tuki, tarkoittaa, että työntekijän ahdinko ja työkyvyn alentuminen pyritään huomaamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Kun ongelma havaitaan nopeasti, voidaan työntekijälle myös tarjota apua heti. Näin henkilön ongelmat eivät pääse pahenemaan eikä yritys menetä hänen työpanostaan.

 

 

Varhainen tuki ei ole kuitenkaan vain henkilöstön poissaolojen seuraamista, vaan se tarkoittaa kaikkia niitä toimia, joita tehdään henkilöstön työkyvyn säilyttämiseksi ja työurien pidentämiseksi. Käytännössä se tarkoittaa siis työkykykeskusteluja ja muita erilaisten toimenpiteiden ketjuja silloin kun huomataan hälyttäviä merkkejä. Tärkeässä roolissa on myös valittujen toimenpiteiden vaikutusten seuranta.

Millaisia kustannussäästöjä varhaisella puuttumisella voidaan saavuttaa?

1. Poissaolokustannusten väheneminen

Yritys voi säästää työntekijöiden määrästä riippuen satoja tuhansia tai jopa miljoonia euroja vuodessa vähentämällä työntekijöiden poissaoloja. Työntekijät ovat väestön keskimääräisen sairastavuuden mukaisesti poissa töistä keskimäärin 2 % työajasta, tähän ei kovin paljon voida vaikuttaa. Mutta jäljelle jää muista syistä johtuvia poissaoloja, jotka vievät lisäksi n. 2 – 4 % työajasta. Vuodessa tämä tarkoittaa n. 9 ylimääräistä poissaolopäivää per työntekijä. Esimerkiksi 300 työntekijän organisaatiossa työpäiviä menetetään muun kuin tavallisen sairastamisen takia yli 2 700 työpäivää vuodessa.

Perinteisen flunssan lisäksi poissaolojen syitä ovat mm. tuki- ja liikuntaelinsairaudet, alkoholin käyttö sekä merkittävissä määrin mielenterveyden häiriöt. Esimerkiksi masennus ja vakavat selkävaivat alkavat usein yksittäisillä poissaolopäivillä, mutta ilman apua ja aikaista reagointia ne voivat syventyä vakaviksi ongelmiksi. Kun työntekijä ei ole täysin työkykyinen, kertyy hänelle useita poissaolopäiviä, pitkiä sairauslomia ja lopulta vaiva voi johtaa eläköitymiseen. Paras hyöty saavutetaankin, kun ongelmiin päästään puuttumaan nopeasti. Jos organisaatiossa selvitetään henkilöstön poissaolotilanne vaikkapa puolen vuoden välein manuaalisesti eikä asioita saada tietoon esimerkiksi vuorokausitasolla, menetetään mahdollisuus tehokkaasti vaikuttavaan varhaiseen tukeen.

Palkka sivukuluineen on vain noin puolet niistä kuluista, jotka työnantaja kärsii henkilön poissaolosta. Lisäksi syntyy useita liitännäiskuluja mm. korvaavan työvoiman käytöstä ja laatuongelmista, samalla voidaan myös suoranaisesti menettää liikevaihtoa. Yhdessä nämä muodostavat toisen puolen kustannuksista. Jos esim. yhden työntekijän poissaolopäivä palkkakustannus on 100 €, niin tämän kulun lisäksi työnantaja joutuu maksamaan päälle vielä 120 € liitännäiskuluja, eli yhteensä 220 €. Yleisesti käytetty päivittäinen kustannus on vähintään 350 €.

2. Työterveyshuollon tehon paraneminen

Kun työntekijä on poissa, ei pelkästään korvaavan työn hankkiminen maksa työnantajalle, vaan myös terveydenhuolto aiheuttaa kustannuksia. Monen organisaation työterveyshuolto ei ole tehokasta. Organisaatioiden voi olla vaikea seurata sen toimivuutta: annetaanko sairauslomaa esimerkiksi liian löyhästi? Tai eikö työntekijöiden terveysongelmia tutkita kunnolla?

Kun organisaatioon perustetaan varhaisen tuen järjestelmä, pystytään myös työterveyshuollon toimivuutta seuraamaan. Organisaation pitää pystyä valvomaan kuinka työntekijän kuntoutus etenee, minkälaista vastetta terveydenhuollosta saadaan ja millaisia kustannuksia siitä aiheutuu. Seurantaan voi kuulua myös suhdeluku joka kertoo myönnettyjen sairauslomapäivine määrän työterveyshuoltopisteittäin. Näin keinoilla voidaan löytää organisaatiolle laadukas ja kustannustehokkain työterveyshuolto.

3. Tehokkaat prosessit vähentävät työpanoksen tarvetta

Kun organisaatiolla on toimivat prosessit niihin tapauksiin, joissa varhaista puuttumista tarvitaan, niin ongelman hoitamiseen ei tarvita kovin suurta työpanosta. Kun koko henkilöstön työkykyisyyttä seurataan jatkuvasti järjestelmän avulla, saadaan tieto nopeasti ja helposti. Kaikki dokumentaatio on yhdessä paikassa, jolloin erilaisten rutiinitoimenpiteiden hallintaan ei tarvitse kuluttaa työaikaa. Turhaan työhön menevät tunnit voidaan minimoida ja työn tehokkuus paranee.

4. Toiminnan kohdentaminen sinne, missä sitä tarvitaan

Varhaisen tuen toimintatapojen ei tarvitse olla samanlaisia kaikkialla organisaatiossa. Tuki on kustannustehokasta kun se kohdennetaan sinne, missä sitä tarvitaan. Kun henkilöstön poissaoloja seurataan läpi organisaation, voidaan tunnistaa esimerkiksi eri toimipaikkojen erot. Kun huomataan, että tietyn esimiehen alaisilla tai tietyssä yksikössä on paljon poissaoloja, voidaan ongelmat korjata kohdistamalla toimenpiteet sekä tuki näihin paikkoihin ja näin säästyä vältettävissä olevilta kustannuksilta.

Aluksi organisaation tavoitteena voi olla vahinkojen rajaaminen varhaisen puuttumisen avulla: pyritään minimoimaan vahingot, kun jotain on jo päässyt tapahtumaan. Mutta kun VATU-malli alkaa toimia erinomaisesti osana organisaatiota, voidaan tulevia ongelmia alkaa ennustaa perustuen kyseiselle organisaatiolle tyypilliseen tapahtuma-avaruuteen, ja näin estää ne kokonaan. Tämä tapahtuu seuraamalla merkkejä ei-toivottujen tapahtumaketjujen muodostumisesta ja lopputuloksista, kuten esim. vakavista mielenterveys- tai päihdeongelmista. Kun rakentumassa olevat tapahtumaketjut katkaistaan, päästään myös kustannussäästöissä parhaaseen mahdolliseen tilanteeseen.

Saat meiltä poissaolokustannuslaskurin, jonka avulla voit laskea, kuinka paljon sinä maksat työntekijöiden poissaoloista.

Seppo Salo
Director, Business Development
+358 50 384 3364
Säästät varhaisella puuttumisella!

SEPPO SALO, Director, Business Development | puh. +358 50 384 3364 | seppo.salo@sofor.fi