Blogit > Älykäs työ vaatii älykästä johtamista
Älykäs työ vaatii älykästä johtamista  06.05.2011

Olen jo muutaman vuosikymmenen ihaillut keskiaikaista sakraalirakentamista, hyvinä esimerkkeinä Vatikaanin Pyhän Pietarin kirkko, Lontoon St. Paulin tai Pariisin Notre-Dame katedraali.

Sakraalirakentaminen oli aikakautensa hi tec, olihan muu asumus- ja kaupunkirakentaminen vielä lapsen kengissä ainakin suurimassa osassa tuolloista Eurooppaa.

Kirkonrakentajien ammattikunta edusti keskiajalla huippuunsa koulutettuja ammattilaisia, joita johdettiin tehokkaalla oppipoika - kisälli - mestari hierarkiaan perustuvalla koulutusjärjestelmällä. Ajatuksena oli muodostaa tiimejä, joissa mestarit ohjasivat ja kouluttivat oppipoikia ja kisällejä, kunnes nämä aikanaan saivat omat tiiminsä johdettavikseen. Järjestelmä takasi kaikessa yksinkertaisuudessaan sen, että tiimin tavoite oli kaikilta osin selkeä ja kaiken aikaa jokaisen tiedossa – älykästä johtamista siis.

Keskiaikaisen kivenhakkaajan työvälineet olivat kiviruhjin, suorakulma, harppi, luotilauta ja luotivaaka, minkä lisäksi rakennuksilla käytettiin erilaisia nostureita vinsseineen ja nostokiiloineen. Ei mitenkään häikäisevä setti välineistöä, mutta mahtavia monumentteja saatiin aikaiseksi.

Tämän päivän ICT-ammattilainen on varustettu äärimmäisen tehokkailla tuottavuusvälineillä, joiden avulla ei luulisi olla vaikeaa ratkaista mikä tahansa eteen tuleva tietotekninen haaste. Myös organisaatioiden toimintaa ohjataan tehokkaasti tarjoamalla 6 – 12 kk:n välein aivan uusi menetelmä lyödä kilpailija laudalta tai vallata uusia markkinoita äärimmäisen lyhyessä ajassa.

Minulle on nykymenosta syntynyt sellainen käsitys, että organisaatiojohtamisen perusasiat ovat hukkumassa välinepaljouteen ja on syntynyt harhainen kuva, että kun tämän päivän ICT-ammattilainen varustetaan viimeisillä välineillä, hän saavuttaa tavoitteet ilman muita sen kummempia toimenpiteitä.

Tänä päivänä ICT–ammattilainen jää liian usein yksin välineineen ymmärtämättä mihin ja miten hänen tulisi välineitään käyttää päästäkseen organisaation yhteiseen tavoitteeseen. Tavoite epäilemättä löytyy järjestelmästä, mutta on unohtunut tiedottaa jokaiselle työntekijälle. Puuttuu siis älykkään työn älykästä johtamista.

Älykästä johtamista ja sen puutetta kuvaa mielestäni osuvasti seuraava pieni tarina: Kahdelta kivenhakkaajalta kysyttiin, mitä he tekevät. Ensimmäinen vastasi naama rutussa hakkaavansa näitä vietävän kiviä ja toinen vastasi silmät loistaen ja suu hymyssä rakentavansa katedaalia!


Kalevi Lauslahti - 6.5.2011 21:40
Kiitos Erkki hienosta johdannosta kohti parempaa työn ymmärtämistä ! Hyvää kevättä toivottaen ystäväsi Kalevi


Sakari Lehmuskallio - 6.5.2011 21:52
Niinpä niin: kirkkoisä Augustinus kertoi esimerkin purjehtimisesta. Veneen keinahtelu, nautinnollinen liikkuminen, aaltojen solina, purjehtimisen nautinto tulee pääasiaksi vaikka piti olla matkalla jonnekin. Väline ja tavoite pitää erottaa toisistaan. Vaikka tekee mieli tehdä välihuomautus: joskus tavoitteena on käyttää välinettä, eikä muuta. Purjehtiminen on useinmiten sellaista. Augustinus ei tainnut ymmärtää purjehtimisesta kovinkaan paljon, mutta itse asiassa hän oli oikeassa, kuten Sinäkin, Erkki. Sakari


Risto Kanerva - 6.5.2011 23:00
Osut blogissasi erittäin ajankohtaiseen aiheeseen. Janne Tienari ja Rebekka Piekkari kirjassaan "Z ja epäjohtaminen" ruotivat ajallemme ominaista ja meille "ennen X-sukupolvea" oleville todellista ongelmaa. Miten ymmärrämme Y- ja Z-sukupolvet täysin uusine toimintamalleineen, työnantajaan sitoutumattomuuden ja tietotekniikan lähes ylivertaisuuden? Omassa aatemaailmassamme muinaisaikaisuus ja vanhat perinteet ovat vahvoja, mutta säilyttävätkö ne arvonsa myös nuorempien veljiemme keskuudessa? Purjehduksesta voin 54 v:n kokemuksella sanoa: "Navicare necesse est". Velj. Risto K. (Tre)


heikki kukkonen - 7.5.2011 11:44
Oikeassa olet, Eki. Kun puhut välinepaljoudesta ja sen ylivallasta, tulee etsimättä mieleen 1960-luvun suuri informaatiotulevaisuuden ennusmies Marshall MacLuhan. Hänen profetioistaan enin osa on toteutunut ja 'väline on viesti' -slogan jäänyt henkiin. Sähköiset välineet ottavat vallan ja luovat omat sisältönsä, puuhasteluineenkin. Silloin on uudelle johtajuudelle sekä kysyntää että aivan uudenlaiset haasteet. Millaisia siis lienevätkään ICT-sukupolven seuraavat pääkihot sorteiltaan? Eivät taida vielä olla kaikki ehtineet syntyäkään.


Lasse Vikgren - 9.5.2011 8:38
Esittämäsi ongelmatiikka ei rajoitu ICT-alaan , vaan ulottuu lähes koko yristysmaailmaan. Kvartaalitalouden ylikorostus pakottaaa etsimään pikavoittoja kaikin mahdollisin keinoin ja välineiden kaikkivoipaisuuden avulla uskotaan saavutettavan helpommin ja nopeammin haasteelliset tavoitteet. Citius, altius, fortius. Kovassakaan kilpailuympäristössä ei pidä unohtaa aidon perustyön merkitystä. Oikein ja valikoidusti käyttämällä saatetaan uusilla välineillä saada hetkellistä kilpailuetua. Kiitos Eki hienosta ja ajankohtaisesta kirjoituksesta, jonka mielipiteisiin yhdyn kaikilta osin.


Erkki Launiainen - 11.5.2011 8:04
Lämmin kiitos kommentoijille - tämä kannustaa jatkamaan kirjoittamista. ELa


Suuri Arkkitehti - 25.2.2013 20:34
Melkoista vapaamuurari propagandaa on kirjoituksesi, taidatpa itsekin heihin kuulua.


Jätä kommentti


Nimi:


Sähkopostiosoite:


Yritys:


Kommenttisi



Bookmark and Share